{"id":7214,"date":"2025-12-02T15:50:24","date_gmt":"2025-12-02T13:50:24","guid":{"rendered":"https:\/\/bsa2026.fi\/?p=7214"},"modified":"2025-12-04T15:18:31","modified_gmt":"2025-12-04T13:18:31","slug":"ilmastonmuutos-kiihdyttaa-itameren-rehevoitymista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/bsa2026.fi\/fi\/ilmastonmuutos-kiihdyttaa-itameren-rehevoitymista","title":{"rendered":"Ilmastonmuutos kiihdytt\u00e4\u00e4 It\u00e4meren rehev\u00f6itymist\u00e4"},"content":{"rendered":"[vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” column_margin=”default” column_direction=”default” column_direction_tablet=”default” column_direction_phone=”default” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” row_border_radius=”none” row_border_radius_applies=”bg” row_position_desktop=”default” row_position_tablet=”inherit” row_position_phone=”inherit” overflow=”visible” overlay_strength=”0.3″ gradient_direction=”left_to_right” shape_divider_position=”bottom” bg_image_animation=”none” gradient_type=”default” shape_type=””][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_tablet=”inherit” column_padding_phone=”inherit” column_padding_position=”all” flex_gap_desktop=”10px” column_element_direction_desktop=”default” column_element_spacing=”default” desktop_text_alignment=”default” tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_backdrop_filter=”none” column_shadow=”none” column_border_radius=”none” column_link_target=”_self” column_position=”default” gradient_direction=”left_to_right” overlay_strength=”0.3″ width=”1\/6″ tablet_width_inherit=”default” animation_type=”default” bg_image_animation=”none” border_type=”simple” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][\/vc_column][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_tablet=”inherit” column_padding_phone=”inherit” column_padding_position=”all” flex_gap_desktop=”10px” column_element_direction_desktop=”default” column_element_spacing=”default” desktop_text_alignment=”default” tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_backdrop_filter=”none” column_shadow=”none” column_border_radius=”none” column_link_target=”_self” column_position=”default” gradient_direction=”left_to_right” overlay_strength=”0.3″ width=”2\/3″ tablet_width_inherit=”default” animation_type=”default” bg_image_animation=”none” border_type=”simple” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][vc_column_text css=”” text_direction=”default”]\n
Professori emeritus Ilppo Vuorinen:<\/h5>\n[\/vc_column_text][nectar_responsive_text inherited_font_style=”default” text_direction=”default”]\n

Ilmastonmuutos kiihdytt\u00e4\u00e4 It\u00e4meren rehev\u00f6itymist\u00e4<\/h2>\n[\/nectar_responsive_text][nectar_responsive_text inherited_font_style=”default” text_direction=”default” font_size_desktop=”24″ font_line_height=”1.3″]Sinilev\u00e4kausi on viime vuosina pidentynyt, ja t\u00e4n\u00e4 vuonna lev\u00e4kukintoja on havaittu jopa loka\u2013marraskuussa. Muutoksen taustalla on meren rehev\u00f6ityminen, jota ilmastonmuutos kiihdytt\u00e4\u00e4. Ilppo Vuorinen per\u00e4\u00e4nkuuluttaa nyt nopeita suojelutoimia ja laajempaa yhteisty\u00f6t\u00e4 meren tilan parantamiseksi.[\/nectar_responsive_text][vc_column_text css=”” text_direction=”default”]It\u00e4meren tilaa on onnistuttu paikka paikoin parantamaan, mutta yleisesti ottaen meren tilanne on edelleen huono. Huolestuttavin tilanne on Saaristomerell\u00e4, joka l\u00f6ytyy yh\u00e4 It\u00e4meren suojelukomission (HELCOM) hot spot -listalta.<\/p>\n

It\u00e4meren heikon tilan syist\u00e4 on paljon tutkittua tietoa, ja suojelun tarpeen voi havaita jokainen merell\u00e4 liikkuva omin silmin. Sinilev\u00e4 nousee my\u00f6s otsikoihin kes\u00e4 toisensa j\u00e4lkeen, joten ongelmat tiedostetaan ja meren tilan parantamisesta puhutaan paljon. Professori emeritus Ilppo Vuorisen <\/strong>mukaan teot ovat kuitenkin j\u00e4\u00e4neet v\u00e4hiin.<\/p>\n

\u2013 Meid\u00e4n on nyt korkea aika parantaa tahtia, sill\u00e4 ilmastonmuutos tuo meren tilanteeseen lis\u00e4\u00e4 haasteita. Tilanteen korjaamiseen on olemassa ratkaisuja, jotka pit\u00e4\u00e4 nyt ottaa rivakasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, Vuorinen painottaa.<\/p>\n

Menetettyj\u00e4 maisemia<\/h4>\n

Vuorinen on ollut kiinnostunut ilmastonmuutoksen vaikutuksista meren tilaan 1980-luvulta alkaen \u2013 siis jo silloin, kun akateemisissakin kahvip\u00f6ydiss\u00e4 moni viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4tteli asiaa.<\/p>\n

Professori kertoo viett\u00e4neens\u00e4 lapsuutensa kes\u00e4t Airiston pohjoislaidalla Ruissalossa ja sanoo muistavansa hyvin kirkasvetisen meren, rakkolev\u00e4t ja kampelat.<\/p>\n

\u2013 \u00c4itini ty\u00f6skenteli toimittajana sanomalehdess\u00e4, joten perheell\u00e4mme oli mahdollisuus viett\u00e4\u00e4 kesi\u00e4 Turun sanomalehtiyhdistyksen Villa Nordkapissa, Kukkarokiven kupeessa. Viel\u00e4 1960-luvun alussa meri oli puhdas, kaislaa eli j\u00e4rviruokoa oli v\u00e4h\u00e4n ja rakkolev\u00e4\u00e4 runsaasti. Kun 1990-luvulla palasin k\u00e4ym\u00e4\u00e4n alueella, tilanne on t\u00e4ysin toinen: meri oli samea, j\u00e4rviruoko oli syrj\u00e4ytt\u00e4nyt rakkolev\u00e4n ja kalat olivat kadonneet \u2013 lapsuuteni maisema oli h\u00e4vinnyt.<\/p>\n

Muutokset meren tilassa n\u00e4kyiv\u00e4t my\u00f6s muualla saaristossa. Kun Vuorinen 1970-luvun alussa nuorena ekologian opiskelijana osallistui ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Seilin tutkimusaseman kentt\u00e4kursseille, Nauvon satamassa n\u00e4ki merenpohjan, vaikka syvyytt\u00e4 oli 3\u20134 metri\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Puoliv\u00e4liss\u00e4 1980-lukua meren tila oli merkitt\u00e4v\u00e4sti heikentynyt. Osallistuin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Arlandan tutkimusmatkalle vuonna 1985, ja muistan yh\u00e4 el\u00e4v\u00e4sti, kun vanhemmat tutkijat sanoivat Pohjanlahdelle tultaessa: \u201dJaaha \u2013 nyt se on sitten t\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d, Vuorinen kertoo.<\/p>\n

Se<\/em>-sana viittasi sinilev\u00e4\u00e4n, josta on sittemmin tullut pysyv\u00e4 ongelma erityisesti Saaristomerell\u00e4. Vuorinen arveli, ett\u00e4 1970-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen oli tapahtunut jotakin meren kannalta ik\u00e4v\u00e4\u00e4, ja h\u00e4n alkoi selvitt\u00e4\u00e4 tarkemmin muutoksen mahdollisia syit\u00e4.<\/p>\n

Kuormitus kasvaa<\/h4>\n

Vuorisen mukaan mainintoja ilmastonmuutoksesta alkoi nousta esiin 1980-luvulla, mutta ymm\u00e4rrys asiasta oli tuolloin viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 my\u00f6s tiedemaailmassa.<\/p>\n

\u2013 Puheisiini ilmastonmuutoksen ja meren tilan v\u00e4lisest\u00e4 yhteydest\u00e4 suhtauduttiin l\u00e4hinn\u00e4 huvittuneesti. Seuraavan vuosikymmenen alussa aloin kuitenkin saada asiasta my\u00f6s tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yhdess\u00e4 Saaristomeren tutkimuslaitoksen nykyisen johtajan Jari H\u00e4nnisen<\/strong> kanssa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n yhteys on p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4 kaikille, Vuorinen kertoo.<\/p>\n

Vuorinen ja H\u00e4nninen laativat matemaattisia malleja, jotka osoittivat, ett\u00e4 l\u00e4nsituulten m\u00e4\u00e4r\u00e4 Britteinsaarten yll\u00e4 on yhteydess\u00e4 Pohjois-Atlantin oskillaatioon eli ilmanpaineindeksiin. J\u00e4lkimm\u00e4inen puolestaan vaikuttaa siihen, miten paljon It\u00e4mereen valuu makeaa vett\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Piirsimme laskelmiemme perusteella suolapitoisuusk\u00e4yr\u00e4n, joka osoittautui yhtenev\u00e4ksi merest\u00e4 saatujen mittaustulosten kanssa. Suolapitoisuuden lasku vaikuttaa It\u00e4meren ekosysteemeihin usealla eri tavalla, Vuorinen sanoo.<\/p>\n

Moni asia kietoutuu nyt yhteen It\u00e4meren kannalta ik\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Eniten merta kuormittavat pelloilta mereen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t ravinteet eli fosfori ja typpi, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t uhkaavat kasvaa ilmastonmuutoksen edetess\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Tulevaisuudessa sateet yleistyv\u00e4t ja sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvavat, jolloin mereen huuhtoutuu entist\u00e4 enemm\u00e4n ravinteita. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat vaikeasti ennustettavissa, mutta eiv\u00e4t ne tilannetta ainakaan paranna. T\u00e4m\u00e4n vuoksi It\u00e4meren ja Saaristomeren suojelu on nyt otettava vakavasti, Vuorinen sanoo.<\/p>\n

Tutkimustieto hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/h4>\n

It\u00e4meren ja erityisesti Saaristomeren tila alkaa olla kriittinen, joten elvytystoimet on aloitettava viipym\u00e4tt\u00e4. Tutkijat ovat jo pitk\u00e4\u00e4n kantaneet huolta meriymp\u00e4rist\u00f6n tilasta ja meriluonnon monimuotoisuuden heikkenemisest\u00e4, mutta nyt meren pahoinvointiin ovat havahtuneet my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ja yritykset.<\/p>\n

\u2013 Saaristomeren merkitys alueemme hyvinvoinnille ja elinvoimaisuudelle ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ja uskon, ett\u00e4 my\u00f6s tahtotila meren pelastamiseksi on olemassa. Tutkijoilla on valtavasti tietoa ongelmien syist\u00e4 ja keinoja niiden ratkaisemiseen. Nyt t\u00e4t\u00e4 tutkimustietoa pit\u00e4\u00e4 ryhty\u00e4 soveltamaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, Vuorinen painottaa.<\/p>\n

Sakari Alhopuron s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ensi huhtikuussa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n Baltic Sea Archipelagos Symposiumin tavoitteena onkin koota yhteen tutkijat, p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t sek\u00e4 yritysten ja median edustajat edist\u00e4m\u00e4\u00e4n konkreettisia toimia meren tilan parantamiseksi.<\/p>\n

\u2013 Mukaan toivotaan my\u00f6s eri alojen korkeakouluopiskelijoita, sill\u00e4 luonnontieteilij\u00e4t tarvitsevat tuekseen my\u00f6s insin\u00f6\u00f6rej\u00e4, kauppatieteilij\u00f6it\u00e4 ja oikeusoppineita. Lis\u00e4ksi mukaan tarvitaan muun muassa maatalouden ja lannoiteteollisuuden edustajia. Sormella ei pid\u00e4 osoittaa ket\u00e4\u00e4n, vaan etsi\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja yhdess\u00e4.<\/p>\n

Vuorinen toivoo my\u00f6s jokaisen kansalaisen osallistuvan meren pelastusoperaatioon.<\/p>\n

\u2013 Tuskin kukaan haluaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 uimareissua v\u00e4liin myrkyllisten sinilev\u00e4kukintojen takia tai purjehtia sinilev\u00e4puurossa. Kannattaa siis mietti\u00e4, miten omat arjen valinnat vaikuttavat ilmastonmuutokseen ja sit\u00e4 kautta meren tulevaisuuteen, Vuorinen sanoo.<\/p>\n

\"\"

\u2013 Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 sateet yleistyv\u00e4t ja sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvavat, jolloin mereen huuhtoutuu entist\u00e4 enemm\u00e4n ravinteita. \u00a0T\u00e4m\u00e4n vuoksi It\u00e4meren ja Saaristomeren suojelu on nyt otettava vakavasti, Professori emeritus Ilppo Vuorinen sanoo.<\/p><\/div>\n[\/vc_column_text][\/vc_column][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_tablet=”inherit” column_padding_phone=”inherit” column_padding_position=”all” flex_gap_desktop=”10px” column_element_direction_desktop=”default” column_element_spacing=”default” desktop_text_alignment=”default” tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_backdrop_filter=”none” column_shadow=”none” column_border_radius=”none” column_link_target=”_self” column_position=”default” gradient_direction=”left_to_right” overlay_strength=”0.3″ width=”1\/6″ tablet_width_inherit=”default” animation_type=”default” bg_image_animation=”none” border_type=”simple” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row type=”in_container” full_screen_row_position=”middle” column_margin=”default” column_direction=”default” column_direction_tablet=”default” column_direction_phone=”default” scene_position=”center” text_color=”dark” text_align=”left” row_border_radius=”none” row_border_radius_applies=”bg” row_position_desktop=”default” row_position_tablet=”inherit” row_position_phone=”inherit” overflow=”visible” overlay_strength=”0.3″ gradient_direction=”left_to_right” shape_divider_position=”bottom” bg_image_animation=”none” gradient_type=”default” shape_type=””][vc_column column_padding=”no-extra-padding” column_padding_tablet=”inherit” column_padding_phone=”inherit” column_padding_position=”all” flex_gap_desktop=”10px” column_element_direction_desktop=”default” column_element_spacing=”default” desktop_text_alignment=”default” tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_backdrop_filter=”none” column_shadow=”none” column_border_radius=”none” column_link_target=”_self” column_position=”default” gradient_direction=”left_to_right” overlay_strength=”0.3″ width=”1\/6″ tablet_width_inherit=”default” animation_type=”default” bg_image_animation=”none” border_type=”simple” column_border_width=”none” column_border_style=”solid”][\/vc_column][vc_column column_padding=”padding-4-percent” column_padding_tablet=”padding-3-percent” column_padding_phone=”inherit” column_padding_position=”all” flex_gap_desktop=”10px” column_element_direction_desktop=”default” column_element_spacing=”default” desktop_text_alignment=”default” tablet_text_alignment=”default” phone_text_alignment=”default” background_color=”#E8EBF0″ background_color_opacity=”1″ background_hover_color_opacity=”1″ column_backdrop_filter=”none” column_shadow=”none” column_border_radius=”none” column_link_target=”_self” column_position=”default” gradient_direction=”left_to_right” overlay_strength=”0.3″ width=”2\/3″ tablet_width_inherit=”default” animation_type=”default” bg_image_animation=”none” border_type=”simple” column_border_width=”none” column_border_style=”solid” column_padding_type=”default” gradient_type=”default”][nectar_responsive_text inherited_font_style=”default” text_direction=”default”]\n

Saaristomeren Sininen Kirja \u2013 ratkaisuja Saaristomeren tilan kohentamiseksi<\/h3>\n

Turun yliopiston rehtori emeritus Kalervo V\u00e4\u00e4n\u00e4sen<\/strong>\u00a0kokoama Saaristomeren Sininen Kirja on teos, joka jokaisen Saaristomeren tilan parantamisesta kiinnostuneen kannattaa lukea. V\u00e4\u00e4n\u00e4nen on yhdess\u00e4 kymmenien asiantuntijoiden kanssa laatinut kirjaan konkreettisen toimenpideohjelman, jota noudattamalla Saaristomeri olisi mahdollista saada pois It\u00e4meren suojelukomission (HELCOM) hot spot -listalta.<\/p>\n

It\u00e4meren alueen hot spot -ohjelmaan oli alun perin listattu 162 kohdetta, joilla sijaitsi merta pahoin kuormittavia teollisuuden, yhdyskuntien ja maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteit\u00e4. Suurin osa kohteista onnistuttiin puhdistamaan vuoteen 2020 menness\u00e4, mutta Saaristomeri on pysynyt listalla. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on se, ett\u00e4 Saaristomereen kohdistuvaa maatalouskuormitusta ei ole onnistuttu v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti.\u00a0\u00a0Sinisess\u00e4 Kirjassa esitet\u00e4\u00e4n ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.<\/p>\n

V\u00e4\u00e4n\u00e4sen kolmivaiheinen toimenpideohjelma<\/h3>\n[\/nectar_responsive_text][nectar_responsive_text inherited_font_style=”default” text_direction=”default”]\n

Toimenpide 1<\/strong><\/h4>\n
Ravinnevalumien v\u00e4hent\u00e4minen<\/strong><\/h5>\n