Puhujat

Julia Fält-Nardmann on ekologi, joka tutkii hyönteispopulaatioita ja niiden merkitystä pohjoisten ravintoverkkojen toiminnassa muuttuvassa ilmastossa. Osana tutkimusryhmää, joka vertaa laajojen ilmastomallien pitkäaikaisia vaikutuksia maa- ja vesiekosysteemeihin, Julia selvittää, miten eri mittariperhosryhmät ovat reagoineet ilmastonmuutokseen viime vuosikymmeninä ja miten niiden kehitys eroaa planktonista, joka Itämeressä toimii samassa roolissa ensisijaisina kuluttajina.

Pentti Huovinen, LKT, FT, Sakari Alhopuron säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan professori ja dekaani (emeritus). Säätiön, Turun yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen lisäksi hän on työskennellyt Massachusetts General Hospitalin tartuntatautiyksikössä Harvard Medical Schoolissa Bostonissa sekä suorittanut johtamisen kehittämiskurssin Wharton Schoolissa Philadelphiassa. Hänen keskeisiä tutkimusalueitaan ovat antibioottiresistenssin eri ulottuvuudet ja ihmisen mikrobiotan terveysvaikutukset. Vuonna 2008 hän sai European Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases -järjestön Award of Excellence -palkinnon, ja vuonna 2009 hän toimi Helsingissä järjestetyn 19. Euroopan kliinisen mikrobiologian ja infektiosairauksien kongressin (ECCMID) puheenjohtajana. Suomessa hänet tunnetaan palkittuna tieteen popularisoijana ja luennoitsijana.

Hännisen akateeminen tutkimuspolku on ollut Itämeren toiminnan parempi ymmärtäminen – eli selvittää perusmekanismit, jotka pyörittävät sen “ekosysteemimoottoria”. Hän on siten pyrkinyt saamaan laajemman kokonaiskuvan. Hännisen erityisosaamisensa liittyy laajoihin tutkimuksiin prosesseista (rehevöityminen), dynamiikasta (ilmastonmuutoksen aiheuttama Itämeren suolapitoisuuden aleneminen), vuorovaikutuksista (abioottisten tekijöiden vaikutus suolapitoisuuden alenemiseen ja sen vaikutus eläinplanktonyhteisöön, ekosysteemien vuorovaikutus Itämeren ja Pohjanmeren välillä) sekä eliöistä (peto–saalis-suhteet silakan, eläinplanktonin ja makrozoobentoksen välillä). Hänen lähestymistapansa on aina ollut ekosysteemin hitaiden, pitkäaikaisten muutosten tutkiminen seurantatietojen pohjalta.

Markus Meier on fysikaalinen merentutkija ja ilmastotutkija, joka keskittyy maapallon systeemitieteisiin, alueelliseen ilmastojärjestelmän mallinnukseen, ilmaston vaihtelun analysointiin sekä ilmastonmuutoksen havaitsemiseen ja sen syiden arviointiin. Hän toimii Fysikaalisen merentutkimuksen osaston johtajana Leibnizin Itämeren tutkimusinstituutissa Warnemündessä, Rostockissa, Saksassa (IOW), jossa työskentelee noin 38 henkilöä, sekä Fysikaalisen merentutkimuksen professorina Rostockin yliopistossa vuodesta 2015 lähtien. Markus on ollut vuodesta 2013 kansainvälisen Baltic Earth -ohjelman tieteellisen ohjausryhmän puheenjohtaja (Earth System Science for the Baltic Sea Region) ja vuodesta 2019 HELCOM–Baltic Earth -ilmastonmuutoksen asiantuntijaverkoston (EN-CLIME) varapuheenjohtaja edustaen Baltic Earthia.

Alf Norkko on meriekologi, joka on erikoistunut biodiversiteettiin, ekosysteemien toimintaan ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin rannikkoekosysteemeissä. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa ja toimii Tvärminnen eläintieteellisen aseman tieteellisenä johtajana. Norkko johtaa kansallisesti Coastal Ecosystem and Climate Change Research -keskusta (CoastClim), joka on Helsingin ja Tukholman yliopistojen strateginen kumppanuus ja yhdistää meri- ja ilmakehätutkimusta rannikkoalueilla. Hän on toiminut tieteellisissä johtotehtävissä sekä suomalaisissa että kansainvälisissä merentutkimusyhteisöissä. Hänen tutkimuksensa kattaa merenpohjan ekologian, ekosysteemiprosessit sekä tieteelliset perusteet, joita tarvitaan rannikkoekosysteemien suojeluun ja kestävään hallintaan.

Anna Törnroos on ympäristö- ja meribiologian tenure track -apulaisprofessori sekä Kestävän merentutkimuksen keskuksen (Centre for Sustainable Ocean Science, SOS) johtaja Åbo Akademissa. Hänen tutkimuksensa keskittyy rannikkoalueiden, meriympäristöjen ja erityisesti merenpohjan toimintaan. Annaa kiinnostaa erityisesti, mitä eliöt tekevät tässä järjestelmässä – eli mitä rooleja ja tehtäviä ne hoitavat ja miten tämä muuntuu meille ihmisille palveluiksi, kuten ruokaresursseiksi, rannikkomaisemien stabiloinniksi ja hiilen sitomiseksi. Hänen viimeaikainen tutkimuksensa keskittyy myös monitieteiseen yhteistyöhön yhteiskuntatieteiden, liiketoiminnan, teknologian ja humanististen alojen kanssa, jotta voidaan tutkia ihmisen suhdetta mereen sekä merellisiä sosio-ekologisia haasteita, niin sanottuja viheliäisiä ongelmia (wicked problems).

Ilppo Vuorinen on professori emeritus Turun yliopistosta. Aktiiviaikanaan Vuorinen teki laaja-alaista ympäristön tilan ja muutoksen tutkimusta. Enimmäkseen hän työskenteli merentutkimuksen parissa Itämerellä, mutta myös kauempana Eteläisellä Jäämerellä. Lisäksi hän osallistui kehitysmaatutkimukseen Tanganyikajärvellä ja aloitti Saaristomeren saarilla pitkäaikaisen puutiais- ja borrelioositutkimuksen. Opettajana hän ohjasi 2000-luvun alusta vuosittaisia meribiologian kursseja Saaristomeren tutkimuslaitoksessa Seilissä.