Saaristomeren valuma-alueet jäämässä lantapoikkeuksen ulkopuolelle

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah:

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on kotoisin Savosta, mutta hänen elämäänsä sisältyy pitkä ja merkityksellinen ajanjakso Varsinais-Suomessa. Paimiossa vietettyjen vuosien aikana Järvi-Suomen kasvatti ja vuoden 1993 kilpakävelyn maailmanmestari lähti mukaan valtakunnan politiikkaan – ja tutustui mereen.

– Tuolloin vietimme lasten kanssa paljon aikaa meren rannalla ja kävimme meressä uimassa. Meri ja merenrantakasvit tulivat tutuiksi. Saaristomeri on upea ja kansainvälisestikin suojelunarvoinen kohde, jota on vaikea verrata mihinkään muuhun. Se on yksi Suomen käyntikorteista, ministeri Essayah sanoo.

Essayah arvioi, että Saaristomeren matkailussa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

–  Muualla ei osata kuvitellakaan, että täällä on näin upea merialue, joka on täynnä saaria. Turistit ovat jo kiertäneet Kreikan nähtävyydet ja kolunneet Rooman kukkulat, mutta erityisesti kestävä luontomatkailu saaristossamme olisi jotakin uutta. Kalastus, sienestys ja marjastus ovat meille itsestäänselvyyksiä, monille muille ainutlaatuisia elämyksiä.

Suojelu tuottanut tulosta

Ministeri Essayah on kantanut huolta Saaristomerestä sekä henkilökohtaisesti että virkansa puolesta. Meren tila ei ole hyvä, mutta Essayah haluaa nostaa esiin suojelulla saavutettuja myönteisiä tuloksia motivoidakseen eri toimijoita pitkäjänteiseen suojelutyöhön.

– Saaristomeren eläimistöstä löytyy hyviä esimerkkejä siitä, että suojelulla voidaan saada aikaan muutoksia: Merikotkien ja harmaahylkeiden määriä on onnistuttu lisäämään – hylkeitä alkaa olla kalastajien mielestä jopa liikaa. Myös kalakannat ovat monin paikoin vahvistuneet ja silakat pulskistuneet.

Meriveden tilassa muutokset näkyvät huomattavasti hitaammin, vaikka tilanne onkin joillakin alueilla parantunut. Saaristomeren heikko tila johtuu pitkälti siitä, että kyseessä on matala meri, joka on altis rehevöitymiselle. Rehevöityminen puolestaan liittyy vahvasti maatalouden aiheuttamaan ravinnekuormitukseen.

– Peltojen ravinnetaseet ovat kuitenkin laskeneet vuosien 1995 ja 2024 välisenä aikana. Typpikuormituksessa ei ole tapahtunut kovin isoa muutosta, mutta fosforimäärät ovat selvästi  vähentyneet. Vuonna 2023 havaittiin ensimmäistä kertaa tilastollisesti merkitsevä laskeva trendi, Essayah sanoo.

Pois hot spot -listalta?

Ministeri Essayah uskoo, että Saaristomeren tilanteeseen on tulossa merkittävä parannus lausuntokierroksella olevaan karjanlantapoikkeukseen tehdyn rajauksen myötä.

– Fosforiasetukseen tehtiin 1990-luvulla poikkeus, joka sallii karjanlannan levityksen pelloille, vaikka asetuksessa sallittu fosforimäärä ylittyisi. Nyt moneen kertaan jatketulle karjanlantapoikkeukselle haetaan pysyvää statusta koko maahan lukuun ottamatta Saaristomeren valuma-aluetta, joka rajataan poikkeuksen ulkopuolelle. Rajaus ei saa viljelijöiltä pelkkää kiitosta, mutta Saaristomeren suojelemiseksi se on tarpeen.

Ministerin mukaan valuma-alueilla sijaitsevien peltojen kasvipeitteisyyteen, maanparannusaineiden käyttöön ja vesistöjen kunnostukseen liittyvät kriteerit on jo täytetty, mutta lannan käsittelyn ja käytön kohdalla on ollut parantamisen varaa.

– Uskon, että nyt tehty rajaus on niin merkittävä asia, että sen myötä Saaristomeri saadaan vihdoinkin pois HELCOMin hot spot -listalta, ministeri arvioi.

Hän kuitenkin muistuttaa, että hot spot -listalta pois pääseminen ei tarkoita sitä, että suojelutoimia voitaisiin vähentää.

– Listalta pois pääsy ei kerro niinkään meren tilasta vaan siitä, että ravinnekuormitus on onnistuttu saamaan kuriin. Työtä meren eteen pitää tehdä jatkossakin yhdessä viljelijöiden ja muiden toimijoiden kanssa.

Ravinteiden kierrätystä tehostettava

Ministerin mukaan on tärkeää etsiä ja löytää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja lannan käsittelyyn ja ravinteiden kierrätykseen.

– Meillä on samaan aikaan tiloja, joista osalla on fosforista ylijäämää ja toisilla vastaavasti alijäämää. Karjatilojen ylimääräinen fosfori pitäisi saada muun muassa sitä tarvitsevien kasvihuonetilojen käyttöön järkevällä tavalla. Tilanne pitäisi saada tasapainoon, eikä kuljetusten kallis hinta saisi muodostua esteeksi.

– Valtio voisi tarjota jonkinlaisia rahoituskeinoja, mutta meidän on oltava tarkkana, ettei EU:n valtiontukeen liittyviä sääntöjä rikota. Toisaalta fosforin ympärille on jo ehtinyt syntyä jonkin verran markkinaehtoista liiketoimintaa, jota ei tukitoimin pidä pilata, Essayah lisää.

Ratkaisujen etsimistä vauhdittavat lannoitteiden hintojen nousu ja niiden saannin vaikeutuminen epävakaan maailmantilanteen seurauksena.

– Biokaasu olisi ratkaisu maatalouden ravinnekierrätykseen. Sen avulla voisimme luoda lähes täydellisen kiertotalouden maatalouden ympärille sekä vähentää riippuvuutta mineraalilannoitteista ja fossiilisista polttoaineista.

Essayahin mukaan Suomi onkin nyt ehdottamassa EU:n jätedirektiiviin muutosta.

– Esitämme, että karjanlantaa ei pitäisi käsitellä jätteenä vaan arvokkaana raaka-aineena. Toisin sanoen karjanlannan statusta pitäisi muuttaa.

Uusia uhkia horisontissa

Päättäjät pyrkivät edistämään Saaristomeren tilan parantamista monin tavoin ja tiedostavat hyvin myös ilmastonmuutoksen tuomat lisäpaineet.

– Suomessa on paljon vesiosaamista. Asiantuntijat seuraavat säännöllisesti meren tilaa ja arvioivat muutoksia sekä toimenpiteiden vaikutuksia. Saamme heiltä arvokasta tietoa, jota hyödynnämme erilaisten hankkeiden suunnittelussa. Vireillä on paljon hankkeita, joilla pyrimme vastaamaan muun muassa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, Essayah kertoo.

Ministeri nostaa esiin myös Venäjän hyökkäyssodan Itämerelle ja Saaristomerelle aiheuttamat uhat.

– Ukrainan sota on tuonut  Saaristomeri-keskusteluun myös Itämerellä seilaavat Venäjän varjolaivaston huonokuntoiset öljytankkerit, jotka ovat todellinen riski Saaristomeren herkälle luonnolle. Öljyvahinkojen riski on nyt huomattavasti suurempi ja todennäköisempi kuin 5–10 vuotta sitten. Niihinkin meidän on varauduttava aiempaa laajemmin, Essayah sanoo.

– Saaristomeren suojelua pitää siis jatkaa, vaikka se saataisiinkin pois hot spot -listalta. Rahaa ei pidä hukata rakenteisiin tai asioihin, jotka eivät oikeasti edistä meren tilan parantamista. Suojelun nimissä ei pidä kartuttaa toimijoiden omaa varallisuutta, vaan fokuksen pitää olla aidosti meren suojelussa.

– Uskon, että karjanlantapoikkeukseen tehdyn rajauksen ansiosta Saaristomeri saadaan vihdoinkin pois HELCOMin hot spot -listalta, ministeri Sari Essayah arvioi.

Teksti: Leena Hulsi / Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuva: Sakari Röyskö